Ensi kesäksi otan suunnakseni Kanadan Vancouverin, jossa tulen viettämään ainakin kolme kokonaista kuukautta suorittaen työharjoittelua vanhusten parissa, suomikodissa. En malta odottaa! Tämä reissu tulee niin hyvään saumaan, juuri tämän kaltaista kokemusta, seikkailua tarvitsenkin juuri nyt. On ihan uskomatonta, että minut valittiin niiden niin monien joukosta!
Onneksi en kuitenkaan ole matkaan yksin lähdössa, vaan saan seikkailua seurakseni kokemaan Seinäjoen ammattikorkeakoulusta A:n. Emme tunne toisiamme, mutta uskon, että reissusta tulee silti mitä mainioin :)
Näpytän tätä postausta puhelimellani, iPhone 4:lla, mutta kunhan ensikerralla tulen kirjoittamaan, kirjoitan jotain tuosta ensikesän reissusta. Jotain suunnitelmistani, vaikka.
Ps. Otin viime viikolla "virallisesti" talvikenkäni käyttöön. Vihdoin kengät, joissa ei varpaita palele! Ihan Uggit ne eivät ole, vaan Emut, pikkuisen edullisemmat, vaikka aitoa materiaalia ovatkin.
Five feet off the ground
torstai 29. joulukuuta 2011
tiistai 27. joulukuuta 2011
First one out
Huhti-toukokuun vaihteessa kohta alkavaa vuotta aukenee uuden maailman ensimmäinen ovi. Lähden kokeilemaan siipiäni kauas, kauas, merien ja maitten taa. Can't wait!
Sitä ennen harjoittelen tätä, tutustelen blogin pitoon ja käyttöön, kirjoittelen milloin mistäkin.
Tutkailen.
Tunnustelen.
Että sitten onnistuu, kun pitääkin onnistua.
Ollaan typyjen kanssa reissattu nyt muutaman kerran. Sitä ennen minulla ei ollut kokemusta, kuin ainoastaan Slovenian Ljubljanasta, jossa olin parin viikon työharjottelussa ammattikoulun aikana, siinä heti ylioppilaskirjotusten jälkeen.
Prahassa käytiin nyt keväällä 2011. Ihana kaupunki. Ja mahti hotellihuone! Sijanti hotellillakin oli mainio. Aah. Ja minun tytöt, J, N ja T. I miss those girls!
Meillä on tapana aina tutkailla sen verran kaupunkia, mitä reissun aikana keritään. Shoppailla, ja hassutella. Ottaa rennosti.
Nähtävyyksiäkin aina pyritään käymään läpi, jottei pankkitilit ihan tyhjentyis. Ihan. Yleensä ne silti tyhjentyy. Heh.
Nämä kolme typyä on mun kouluvuosien suola. Melkeen. Toki se tuleva ammattikin antaa motivaatiota opiskella, mutta nuo tytöt, ne pitää huolen, että herään luennoille.
Ja kukas kumma näiden tekstien takana on ja tulee olemaan?
Jep.
Sitä ennen harjoittelen tätä, tutustelen blogin pitoon ja käyttöön, kirjoittelen milloin mistäkin.
Tutkailen.
Tunnustelen.
Että sitten onnistuu, kun pitääkin onnistua.
Ollaan typyjen kanssa reissattu nyt muutaman kerran. Sitä ennen minulla ei ollut kokemusta, kuin ainoastaan Slovenian Ljubljanasta, jossa olin parin viikon työharjottelussa ammattikoulun aikana, siinä heti ylioppilaskirjotusten jälkeen.
Prahassa käytiin nyt keväällä 2011. Ihana kaupunki. Ja mahti hotellihuone! Sijanti hotellillakin oli mainio. Aah. Ja minun tytöt, J, N ja T. I miss those girls!
Meillä on tapana aina tutkailla sen verran kaupunkia, mitä reissun aikana keritään. Shoppailla, ja hassutella. Ottaa rennosti.
Nähtävyyksiäkin aina pyritään käymään läpi, jottei pankkitilit ihan tyhjentyis. Ihan. Yleensä ne silti tyhjentyy. Heh.
Nämä kolme typyä on mun kouluvuosien suola. Melkeen. Toki se tuleva ammattikin antaa motivaatiota opiskella, mutta nuo tytöt, ne pitää huolen, että herään luennoille.
Ja kukas kumma näiden tekstien takana on ja tulee olemaan?
Jep.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




